Untitled

(Säkeistö 1)
Lattia narisee tyhjässä talossa,
ei ketään näy himmeässä valossa.
Puhelin vaikenee, ilta on pitkä,
kaipaus rinnassa on raskas itkeä.

(Kertosäe)
Yksinäisyys on kylmä ja syvä,
siellä ei asu mikään hyvä.
Vain hiljainen huone ja sateen ääni,
painuvat raskaana vasten päätäni.

(Säkeistö 2)
Yö hengittää ikkunoissa,
kylmä lasi vastaa mua.
Kysymykset jää ilmaan roikkumaan,
ei kukaan jäänyt kuulemaan.

Askel kaikaa omassa varjossa,
tää talo tietää mun nimen.
Vaikka hiljaisuus painaa rintaa,
se ei vie kaikkea sisältäni.

(Kertosäe)
Yksinäisyys on kylmä ja syvä,
siellä ei asu mikään hyvä.
Vain hiljainen huone ja sateen ääni,
painuvat raskaana vasten päätäni.

(Outro)
Ja jos aamu joskus saapuu,
se löytää mut tästä näin.
Yksin, mutta vielä pystyssä,
odottamassa valoa päin.

female, whispering